Aloitetaan kotimaan kuvien tunnistus helpoimmasta päästä: Porvoonjoen rannan kansallismaisemasta ei voi erehtyä.
Tämä suihkulähde löytyy Tampereelta, Pyynikin kirkkopuistosta. Kuvanveistäjä Väinö Richard Rautalinin Kevät-niminen suihkulähde paljastettiin ilman juhlallisuuksia vappuna 1937.
Tässä ollaan Hämeenlinnassa Aulangolla, Robert Stigellin vuonna 1906 valmistuneen Karhut-veistoksen vierellä.
Karhuveistos heinäkuussa 2019 kuvattuna.
Graniittilinnassa istuu todennäköisesti sama mies kuin karhuperheen vieressä, Aulanko edelleen matkakohteenaan.
Tässä hän istui ehkä 90 vuotta sitten.
Tässäkin ollaan Aulangolla. Suihkukaivo on 1880-luvulta, Aulangon omistaneen ja mielikuvituksellisilla rakennelmilla koristaneen Hugo Standertskjöldin ajalta. Hänen asuntonsa, Karlbergin kartanon päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1928. Sen paikalle valmistui kuvassa näkyvä funkishotelli vuonna 1938, kun alue oli jo Hämeenlinnan kaupungin omistuksessa.
Sama paikka heinäkuussa 2019.
Suomen lippu liehuu majakan vartiotornin huipulla. Vaan ei liehu enää, tämä kuva on nimittäin Suursaaresta. Saari on sodasta lähtien ollut uusilla omistajilla, eikä sinne ole enää menemistä. Harmi, sillä kuvista päätellen saari on todella kaunis. Pohjoiskorkian majakka sijaitsi korkealla vuorella, joita 11 kilometriä pitkällä saarella on useampia.
Tämä idyllinen satama suojaisassa lahdenpoukamassa on Suursaaren Suurkylä Haukkavuorelta kuvattuna. Suursaari oli paitsi suomalaisten kalastajien ja hylkeenpyytäjien kotisaari, myös suosittu matkailukohde. Höyrylaivavuoroja kulki Kotkasta, Helsingistä ja Viipurista. Saarella oli hieno hiekkaranta ja Väinö Vähäkallion suunnittelema Suursaaren Kasino.
Neljä miestä satamassa. Taustalla höyryalus.
Toiset neljä miestä Hattelmalan näkötornissa. Torni on niin matala, ettei tarvitse olla hirveä huimapää istuakseen tuolla tavoin reunalla.
Neljä miestä tällä kertaa puistossa. Olisiko takana oleva auto 1930-luvun mallia? Toinen mies vasemmalta näyttää samalta kuin yksi tämän kuvan henkilöistä.
Tässä on lähdetty isolla porukalla reissuun kuorma-auton lavalla matkustaen. Reipas tunnelma on varmasti lievittänyt matkustuksen epämukavuutta. Epäselväksi jää mikä koppi porukan takana on. Jokin umpinainen ajoneuvoko?
Retkikunnasta tulee mieleen Kytäjän pienviljelijäin osaston marssikuvat. Molemmissa on kuorma-auto ja joukossa kaksi kansallispukuista naista. Heillä on varmaan kansallispuku ollut se parempi vaate, joka pantiin päälle, kun lähdettiin johonkin erikoisempaan tilaisuuteen. (Toinen kansallispukuisista näyttää samalta kuin tämän kuvan tyttö.)
Eläkeläiset retkellä arviolta 1960-luvulla. Tämä ei taida olla Einarin ottama, sillä kuva on hänen otoksiaan isompi ja myöhemmältä ajalta. En osaa tunnistaa olisiko Eikka itse joku kuvan henkilöistä. Mahdollisesti hän kyykistelee eturivissä viidentenä vasemmalta.
Filmi ei aina liiku kamerassa kuten pitäisi, vaan samaan kohtaan saattaa valottua päällekkäin kaksi kuvaa. Tässä kaksi kuvaa ovat menneet puoliksi toistensa päälle. Vasemmalla on maantiellä liikkujia, oikealla hautausmaa. Kuva on virheestä huolimatta vedostettu paperille asti.
Kun nyt hautausmaalle vievä aasinsilta saatiin, sitä on käytettävä. Tässä kuvassa on vuonna 1920 pystytetty valkoisten muistomerkki Vaasan vanhalla hautausmaalla.
Edelleen ollaan Vaasassa. Einari on kirjoittanut albumiin omakuvansa alle selkeästi Vaskiluoto. Kuva on epäilemättä otettu heinäkuussa 1929 tehdyllä Vaasaan ulottuneella autoretkellä.
Samalta Vaskiluodon laiturilta. Ehkäpä tämä nainen on kuulunut autoretken seurueeseen.
Tämäkin vene saattaa olla Vaasan vesillä, tai sitten jossain muualla.
Tämä rantanäkymä oli alun perin ulkomaankuvien sivulla, mutta olen kääntynyt sille kannalle, että tämä taitaa sittenkin olla Suomesta. En osaa sanoa mistä, mutta kuvan henkilö on kuitenkin Kaivopuiston tyttöjä. Hänet on nähty muissakin kuvissa.
Myös tätä kuvaa luulin pitkään ulkomailla otetuksi, mutta se onkin (silloista) Suomea: Liinahamarin satama Petsamossa. Museoviraston ja Lapin maakuntamuseon kokoelmissa on lähes samanlaiset kuvat Liinahamarista.
Tieyhteys Liinahamariin valmistui vuonna 1931, minkä jälkeen siitä tuli suosittu matkailukohde. Jokin Einarin autoretkistä on siis ulottunut Petsamoon asti.
Kommentit
Lähetä kommentti