21. Roosit

Teoriani on, että nämä pihapenkillä istuvat vanhat ihmiset ovat Einarin vanhemmat. Sukututkijoiden selvitystyön ansiosta osaan kertoa, että Einarin äiti oli Maria Sofia o.s. Hakala (s.1860 Nukarilla–1939) ja isä Frans Viktor Roos (s. 1865 Karjalohjalla–1934). Viktorin ammatti oli Einarin sotilaspassin mukaan tallimies.

Kirjassa Juuret Hyvinkäällä Katri Lehto muistelee, ketkä suomenkielisellä Kytäjällä puhuivat ruotsia 1930-luvulla. Näihin harvoihin kuuluivat kätilö Agnes Sandholmin lisäksi mm. kartanon pehtorit, Stenforsin Otto ja Sigrid, Ekrothit, ja ”vanha Viktor Roos”. Jos Einarille oli isältään yhtään tarttunut ruotsin taitoa,  on siitä varmasti ollut hyötyä Pension Rivierassa töissä ollessa.

Maria Sofian ja Frans Viktorin lapset olivat (tyttäret tässä aviosukunimillään):

Sigrid Maria Peltonen (1890–1961)

Aina Johanna Pero (1892–1985)

Frans Einar Roos (1894–1977)

Saimi Lydia Elfving (1896–1985)

Hugo Viktor Roos (1898–1921)

Sukutauluissa useimpien Roosin sisarusten syntymäpaikkana mainitaan Hausjärvi. Kytäjää se kuitenkin tarkoittaa. Hyvinkää itsenäistyi omaksi kunnakseen vasta vuonna 1917, sitä ennen seutu oli puoliksi Hausjärveä, puoliksi Nurmijärveä. Nuorimman Hugon syntymäpaikaksi mainitaan Mustion ruukki Karjaalla. Mustio – kuten Kytäjän kartanokin – oli Linderien omistuksessa, ja työvoima on selvästi siirtynyt tarpeen mukaan paikasta toiseen.

Nuorimmasta veljestä Hugosta on tallella kolme hänelle lähetettyä korttia. Ensimmäisen on lähettänyt Erik uutenavuotena 1915. Kortti on kierrellyt Jokelassa, Helsingissä ja Hyvinkäällä ennen perille tuloaan. Myöhemmin se on joutunut toimimaan laskutoimitusten alustana.

Terijoen rautatieasemaa esittävällä kortilla on toivotettu hauskaa pääsiäistä. Lyijykynätuherrusten alta erottaa, että allekirjoitus on ovelasti morseaakkosin. Leima kertoo, että kortti on pantu postiin Jalkalassa, joka on Kivennavan pitäjässä. Kortin on siis lähettänyt . /.. /_. /._ /._. / veljelleen sotaväessä ollessaan.

Toisen uudenvuodenkortin on lähettänyt Impi Karjaalta Hugon ollessa sotaväessä Haminassa. Päivämäärä on 31.12.1920. Seuraavaa vuodenvaihdetta Hugo parka ei enää nähnytkään, sillä hän kuoli vuonna 1921 vain 22-vuotiaana.

Hugon kuolinilmoitus on julkaistu Suomen Sosialidemokraatissa 18.8.1921.

Kuvan lähde: Minun Kytäjäni (Väinö Talvio, 1971)

Toiseksi nuorimman sisaruksen, Saimi Lydian eli Lyytin kuva löytyy Väinö Talvion Minun Kytäjäni -kirjasta. Hän on Kytäjän sekakuoron ja jousikvartetin jäseniä esittävässä ryhmäkuvassa nimellä Lyydia Roos (Elfving). Kuvassa on myös hänen aviomiehensä ”kuljett. Kalle Elfving”. (Ja minkäkö kuljettaja? Veturin, kertoo vihki-ilmoitus sanomalehdessä.)

Einarin lanko Kaarlo Elfving on kirjoittanut tällaisen lapun 2.2.1929. Ihmettelin pitkään mitä ihmeen kovapukuja on tarkoitus ostaa 30 % alennuksella, kunnes tajusin, että siinähän lukee kovapuhuja. Siis kaiutin tai kovaääninen, ruotsiksi högtalare. Pohjoismaiden Sähkö Oy onkin juuri oikea paikka sellaisen ostamiseen, sillä firma on toiminut äänilevyalalla ja myynyt laitteita niiden kuunteluun.

Tässä pari Lyyti-siskon lähettämää korttia 1950-luvulta:

Sisarussarjan vanhin Sigrid eli Siiri meni naimisiin Juho Jalmari Peltosen kanssa ja muutti Vakkolan kylään Askolaan. Peltosten talossa Askolassa oli syntynyt myös Juho Jalmarin serkku, kirjailijana kuuluisaksi tullut Johannes Linnankoski, oikealta nimeltään Vihtori Johan Peltonen.

Einari asui jatkosodan aikaan siskonsa luona Askolassa. Maatalossa on todennäköisesti tarvittu lisätyövoimaa nuorempien miesten ollessa rintamalla. Iso-Peltolan Jalmari-isännästäkin aika jätti helmikuussa 1942. Einari on ollut 47–48-vuotiaana yli-ikäinen sotaan, mutta Askolassa hän on paiskinut hommia. Hänen 1942 allakassaan on paljon merkintöjä heinätöiden edistymisestä ja paljonko kauraa minäkin päivänä on saatu talteen.

Tämän kuvan taakse Einari on kirjoittanut Askola Isopeltola, ja siinä hän näkyy itsekin istuvan huilaamassa.

Lenne Peltonen on lähettänyt rintamalta joulukortin enolleen vuonna 1942.

Vuotta aiemmin joulukortin lähettänyt alikersantti Niilo O. Ranta ei ole tiennyt Einarin muuttaneen Askolaan. Uusi osoite on kirjoitettu päälle Ainon käsialalla. Niilo ei ole myöskään tiennyt tai muistanut Einarin äidin kuolleen paria vuotta aiemmin, koska pyytää sanomaan tälle terveisiä.

Tämä Niilo saattaa olla serkku tai serkun poika. Einarin albumissa on noin 1928 otettu kuva, jossa on kuvatekstin mukaan Oskari Ranta, isän veli.

Tässä kuvassa seisoo Aina Johanna Pero eli Aino. (Ainosta ja hänen miehestään myöhemmin lisää toisessa kirjoituksessa.) Vanhempi nainen saattaisi olla heidän äitinsä. Jos tämän kuvan vanhusta vertaa sivun ylimmän kuvan naiseen, niin eivät he ainakaan täysin eri näköisiä ole. 

Tämä kuva on marraskuussa 1939 kuolleen Maria Sofia Roosin hautajaisista Hyvinkään Puolimatkan hautausmaalla. Haudalla seisovat vainajan tyttäret Aino Pero, Siiri Peltonen ja Lyyti Elfving sekä Kaarlo Elfving ja näiden tytär Saara (myöhemmin Eskolin). Nuori mies takana on todennäköisimmin Ainon poika Oiva Pero (s.1916). Einari on ollut kameran takana.

Hautajaisten jälkeen on otettu kuvia paikassa, joka ehkä on edesmenneiden vanhempien piha. Taustalla oleva metsäinen rinne ja maakellarin oviaukko näyttävät hyvin samanlaisilta kuin sivun alussa olevan vanhan pariskunnan kuvassa.

Aino ja Einari 

Einari ja tuntematon mies vilttitossuissa, pussihousuissa ja karvalakeissa

Eikö tämä vasemmanpuoleinen ole aivan samannäköinen kuin sotilaspukuinen mies Pension Rivieran pihassa ja Suomenlinnan retkellä?

Tässä edellä mainittu mies sotilastakissaan. Nainen muistuttaa Lyyti Elfvingiä ja saapasmies saattaisi olla yllä olevien kuvien karvalakkimies.

Lisäys 18.2.2019: Teoriani tuli toteen näytetyksi! Kuuselasta löytyneistä Einarin paperikuvista löytyi tämä foto, jonka taakse on kirjoitettu Roosin perhe. Siinä ovat samat muori ja vaari samalla penkillä kuin tämän sivun ensimmäisessäkin kuvassa.

Ainon ja Einarin tunnistaa takarivistä, mutta näistä muista onkin jo vaikeampi sanoa. Ensinnäkin tässä on yksi nainen enemmän kuin Siiri ja Lyyti, ja eivätkä he ole edes samannäköisiä kuin vuosia myöhemmin otetun hautajaiskuvan siskot. Takarivissä oikealla seisovan voisi ehkä kuvitella nuoremmaksi versioksi Askolassa tanakoituneesta Siiristä. Mutta nuo kaksi eturivissä, jaa-a.

Verkonpaikkaaja istuu selvästi Roosien kuistilla. Taustalla näkyy tuttu mäki ja maakellari. Voisiko tämä olla Einarin isä nuorempana? Vaikea arvioida sivuprofiilista. Hieno kuva kumminkin.

Nämä kaverukset – keitä lienevätkään – istuvat hekin Roosien pihapenkilllä tuttu maakellari ja kolmikulmainen kaivonkoppi takanaan.

Tämä kuva on isä-Viktorin hautajaisista 11.11.1934. Siiri Peltonen on toisena vasemmalta, Maria Roos neljäntenä, Lyyti Elfving kuudentena ja Aino Pero seitsemäntenä.

Tässä ollaan Juho Hjalmar Peltosen hautajaisissa Askolassa. Hän kuoli helmikuussa 1942. Etummaisessa seppeleen nauhassa lukee Nukkuos veli rauhassa.  Vasemmalla seisoo vainajan poika Lenne, seuraavana tytär Helvi, leski Siiri ja poika Viljo Peltonen,  Näiden kolmen lisäksi Siiri ja Jalmari Peltosella oli lapset Irma ja Yrjö.

Tässä Viljo Peltonen kuvattuna todennäköisesti Iso-Peltolan eli sittemmin Terehtöörinä tunnetun talon nurkilla Askolassa.

Ja tässä Lenne Peltonen samassa paikassa.

Ja vielä Lenne Blombergin valokuvaamossa Porvoossa kuvattuna.

Sukutiedoista ja Marian hautajaiskuvan henkilöiden tunnistamisesta kiitokset Eskolineille. 

Siirin perheen tiedoista kiitokset Jalmari Peltosen Viljami-veljen pojanpojan tyttärelle Riitalle. 
 

< Edellinen      Seuraava >