Einar Roos maalasi tauluja harrastuksekseen, ja ihan hyvin maalasikin. Hänen teoksiaan on ollut – ja on varmasti edelleen – monien kytäjäläisten kodeissa. Tässä on muutama meidän sukumme seiniltä löytyvä. (Valokuvat niistä ovat vähän vinonlaisia. Vika on kuvaajassa.)
Tämä iso maalaus esittää Rauhalaa. Vasta 2010-luvulla purettu talo oli kuivurin kohdilla metsän reunassa.
Tismalleen sama sommitelma kuin tässä valokuvassa, jonka taakse on lyijykynällä kirjoitettu Rauhala. Voimme vain arvailla miten Einari on taulunsa maalannut. Onko hän käynyt ensin valokuvaamassa ja mennyt sitten paikan päälle maalaamaan hyväksi havaitsemansa sommitelman? Vai onko maalaaminen ollut talvipäivien ajankulua, pienen valokuvan perusteella sisätiloissa tapahtunutta?
Maalauksen vasemmasta alareunasta erottaa signeerauksen. E on yhdistetty ärrään, mutta vähän eri lailla kuin tämän pölyisen uistinlaatikon kannessa.
Taulujen aiheet ovat kytäjäläisiä näkymiä, joita ei enää pysty paikantamaan muuten kuin valokuvien avulla. Tämä yllä näkyvä piha on sama kuin sumuisessa talvikuvassa. Sama vinttikaivo ja riukuaita, pihapolku kiertää samalla tapaa talon ja pellon välistä. Ei epäilystäkään.
Yllä olevan taulun rakennus saattaa olla edelleen Kytäjän kartanon alueella pystyssä seisova kengityspaja.
Tässä samaksi arvelemamme rakennus pääsiäisenä 2019 kuvattuna. Taustalla pilkistää talli, jota ollaan kunnostamassa muuhun kuin hevosten käyttöön. Taulussa näkyvä vellikello on kadonnut kengityspajan yhteydestä.
Katsokaapa tätä taulua ja verratkaa seuraavaan valokuvaan.
Ei pienintäkään epäilystä: sama talo, sama koivu sen edessä ja sama kuusi takana. Vain puupino ja pyöräntaluttajat puuttuvat maalauksesta. Tästä talosta on albumissa kolme kuvaa, joiden alla lukee Ojala.
Ja nyt aion väittää, että tämä Ojala on vanhojen Roosien kotitalo. Ei varmaankaan pelkästään heidän, koska talo on niin suuri, mutta kartanon työläisten asuintalo, jossa Roositkin ovat asuneet.
Ensinnäkin talon täytyy olla Einarille merkityksellinen, koska siitä on peräti kolme kuvaa albumiin liimattuna ja nimettynä. Kuvista löytyvät myös kaikki samat tuntomerkit kuin Roosin pihakuvista: metsäinen rinne ja maakellarin sisäänkäynti (näkyy yllä talon oikealla puolella). Seuraavassa kuvassa näkyy myös pyramidimainen kaivonkoppi.
Ensimmäinen Ojalan kuva on otettu talon takaa mäenrinteen puolelta ja kaksi seuraavaa toiselta puolelta. Toivottavasti lisätutkimuksissa selviää, missä kohtaa Kytäjää tämä talo on ollut.
Tässä Einarin maalaama versio edellisen valokuvan näkymästä. Talon vasemmalla puolella on paljon muitakin rakennuksia.
Albumissa on myös tämä kovia kokenut vedos, jonka kuvatekstinä lukee Einar Roos Ojalan kalliolla. Ojala on siis ollut kallion vieressä. Mikä tieto ei varsinaisesti vielä helpota paikannusta, sillä Kytäjällä paljon kallioita. 1920-30-luvuilla on ollut nykyistä enemmänkin, kun niitä ei ole vielä ennätetty rouhia soraksi ja kyörätä pois jatkuvana kuorma-autojen letkana kapeita ja kiemuraisia maanteitä pitkin.
Tässä on heidän saunansa, jonka takana näkyykin aikamoinen kallionseinämä.
Myös sauna on ikuistettu maalaukseen. Valokuvassa saunan vieressä on lipputangon näköinen korkea tanko, kun taas maalauksessa se näyttää oksattomana pystyssä törröttävältä puunrungolta.
- Roosien asuinpaikkojen vaihtelevuudesta antaa hieman lisätietoa Einarin keväällä 1925 saama kirje, jonka on lähettänyt Anna Kiikoisista. Anna on asunut Kytäjällä 6–7 vuotta sitten ja kyselee nyt Einarilta kuulumisia ja juoruja kytäjäläisistä: "Sanoit, että ette enään asu meijerillä, no minne te taas olette muuttaneet. Kylläpäs te siellä muutatte kuin kaupan kissa ainakin."
Tähän väliin on pakko laittaa uudestaan tämä jo etusivulla nähty aivan mahtava kuva maalarista itse teossa. Ferdinand von Wrightin vuonna 1886 maalaama Taistelevat metsot on Ateneumin johtajan mukaan Suomen kopioiduin teos. Se on helppo uskoa. Yksin Einari on tässä saanut jo kolme kopiota metsoista tehdyksi. Painokuva alkuperäisestä on kiinnitetty nastalla ovenkamanaan malliksi.
Tässä on kuva Einarin yllättävän tilavasta huoneesta Pension Rivierassa. Työkaverit Mimmi ja Lempi ovat visiitillä, kuten aiemmin nähdyissä kuvissakin. Seinällä heidän välissään on kuva kahdesta mahdollisesti taistelevasta fogelista, mutta ne eivät taida olla metsoja. Veikkaan kuitenkin, että seinälle ripustetut kuvat ovat Einarin omia teoksia. Siinä on esim. Kytäjärven rannan rataosuuden näköistä maisemaa.
Lisätty 6.6.2020
Tämä Einarin maalaama rantamaisema venevajoineen oli Imatralle asettuneen Lempin omistuksessa. Kiitokset kuvasta hänen tyttärentyttärelleen Kirsi-Marjalle.
Lisätty 27.7.2021
Tässä toinen Lempin perillisille kulkeutunut taulu, jonka alakulmasta löytyy E:n ja R:n yhdistävä Einarin signeeraus. Samat linnut, jotka näkyvät Rivierassa otetussa kuvassa seinällä Mimmin ja Lempin välissä, taulun kehykset vain ovat matkan varrella vaihtuneet. Pakkaspäivän taivaan sävy ja lumiset puut näyttävät juuri oikeanlaisilta, mutta lintulaji taitaa olla taiteilijan omaa keksintöä.
Lisätty 29.7.2020
Tämän Kytäjän sahaa esittävän maalauksensa Einari on antanut samassa kylässä asuneille Virtasille.
Kommentit
Lähetä kommentti