Julkaisin ulkomaankuvien sivulla ilmiselvästi lentokoneesta otetun kuvan ja ihmettelin, että onko Einari tosiaan jo 1920-luvulla lentokoneeseenkin päässyt. Einarin valokuva-albumista löytyy vahvistusta asialle.
Nämä lentokoneet ja miehet on kuvattu Santahaminassa vuonna 1929.
Siinä on Einari päässyt istumaan lentokoneen pyörän päälle.
Santahaminasta löytyy myös vesitasoja. Tämä näyttää samalta kuin Ilmailumuseon sivuilla esiteltävä I.V.L. A.22 Hansa.
Yllä näkyvä kone on ranskalaista mallia oleva Caudron C.60, joka on valmistettu lisenssillä Suomessa.
...ja tässä univormussa.
T. Salonen taitaa istua tuossa oikealla.
Albumissa lukee tämän kuvan alla Tsekslovakialan kone.
Tämän kuvan alla lukee Ilmasta otettu kuva 1929. Santahaminan pojat ovat siis ottaneet Einarinkin lentokoneen kyytiin (tai ainakin hänen kameransa).
Tämä kuva on otettu samalla reissulla. Pulipäinen Einari ja kaveri ovat todennäköisesti Santahaminaan kuljettavan höyrylaivan kannella. Sotamuseon kuvassa reittiveneen nimi on Vallisaari.
Iso hammaspyörä kuuluu höyrylaivojen kansivarustukseen. Jos en ihan väärässä ole, se on osa taavettia eli pelastusveneiden vesillelaskuun tarkoitettua nostolaitetta (englanniksi davit).
Tässä ollaan edelleen Santahaminan retkellä jonkin katoksessa olevan kivirakennelman edessä.
Santahaminan poikia vuonna 1929.
Samana kesänä pidettiin Kaartin maneesissa lentokonenäyttely. Nämä kuvat ovat luultavasti siellä myynnissä olleita postikortteja, eivätkä Einarin nappaamia fotoja.
Näytteillä olivat mm. jyväskyläläisten Karhumäen veljesten ja insinööri Blomqvistin rakentama Tiira; englantilaiskoneen pohjalta Valtion Lentokonetehtaalla rakennettu Moth, jossa on suomalaiset faneerikellukkeet; Letov-tehtaan kone Smolik; sekä myöskin Valtion Lentokonetehtaan valmistama Sääski, joka voitiin talvella asettaa suksille.
Nämä tiedot selviävät Helsingin Sanomien 28.8.1929 numerosta, jossa kehutaan edellispäivänä pidettyjä ilmailunäyttelyn avajaisia:
Lehdistä löytyy noilta ajoilta myös paljon ilmoituksia ja uutisia yleisölennätyksistä, joten lentäminen ei 1920-luvulla ole enää ollut tavallisen suomalaisen ulottumattomissa. Tämä ilmoitus on julkaistu Hesarissa 26.9.1926:
Nämä lentokoneet ja miehet on kuvattu Santahaminassa vuonna 1929.
Siinä on Einari päässyt istumaan lentokoneen pyörän päälle.
Santahaminasta löytyy myös vesitasoja. Tämä näyttää samalta kuin Ilmailumuseon sivuilla esiteltävä I.V.L. A.22 Hansa.
Yllä näkyvä kone on ranskalaista mallia oleva Caudron C.60, joka on valmistettu lisenssillä Suomessa.
Tämä on T. Salonen, lentokonekuvien ainoa nimeltä mainittu henkilö. Tässä haalaripukuisena...
...ja tässä univormussa.
T. Salonen taitaa istua tuossa oikealla.
Albumissa lukee tämän kuvan alla Tsekslovakialan kone.
Tämän kuvan alla lukee Ilmasta otettu kuva 1929. Santahaminan pojat ovat siis ottaneet Einarinkin lentokoneen kyytiin (tai ainakin hänen kameransa).
Tämä kuva on otettu samalla reissulla. Pulipäinen Einari ja kaveri ovat todennäköisesti Santahaminaan kuljettavan höyrylaivan kannella. Sotamuseon kuvassa reittiveneen nimi on Vallisaari.
Iso hammaspyörä kuuluu höyrylaivojen kansivarustukseen. Jos en ihan väärässä ole, se on osa taavettia eli pelastusveneiden vesillelaskuun tarkoitettua nostolaitetta (englanniksi davit).
Tässä ollaan edelleen Santahaminan retkellä jonkin katoksessa olevan kivirakennelman edessä.
Santahaminan poikia vuonna 1929.
Samana kesänä pidettiin Kaartin maneesissa lentokonenäyttely. Nämä kuvat ovat luultavasti siellä myynnissä olleita postikortteja, eivätkä Einarin nappaamia fotoja.
Näytteillä olivat mm. jyväskyläläisten Karhumäen veljesten ja insinööri Blomqvistin rakentama Tiira; englantilaiskoneen pohjalta Valtion Lentokonetehtaalla rakennettu Moth, jossa on suomalaiset faneerikellukkeet; Letov-tehtaan kone Smolik; sekä myöskin Valtion Lentokonetehtaan valmistama Sääski, joka voitiin talvella asettaa suksille.
Nämä tiedot selviävät Helsingin Sanomien 28.8.1929 numerosta, jossa kehutaan edellispäivänä pidettyjä ilmailunäyttelyn avajaisia:
Tuskinpa nykyaika
missään ja milloinkaan on tullut niin väkevänä ja niin välittömästi silmiemme
eteen kuin eilen Kaartin maneesissa. […] Lentokone on kerta kaikkiaan meidän
päiviemme symbooli.
Lehdistä löytyy noilta ajoilta myös paljon ilmoituksia ja uutisia yleisölennätyksistä, joten lentäminen ei 1920-luvulla ole enää ollut tavallisen suomalaisen ulottumattomissa. Tämä ilmoitus on julkaistu Hesarissa 26.9.1926:
Kommentit
Lähetä kommentti