Kytäjän kartanon omistaja Hjalmar Linder rakennutti vuonna
1907 kapearaiteisen rautatien Hyvinkään asemalta omille mailleen Kytäjälle. Rataa
jatkettiin parin vuoden kuluttua yhteistyössä Högforsin tehtaiden kanssa, ja
koko mittaansa Hyvinkäältä Kytäjän ja Läyliäisten kautta Karkkilaan rata
valmistui syksyllä 1911. Liikenne radalla lakkautettiin 1960-luvun lopulla.
Tässä ratamiesten ryhmäkuvassa Einar Roos seisoo
etualalla koiran vieressä. Hän täytti kaksikymmentä heinäkuussa 1914, eikä
mielestäni näytä kuvassa juuri sitä vanhemmalta. Tästä kuvasta ei ole tallessa
negatiivia, vaan 17 x 22-senttinen paperivedos, joka on minulla kehystettynä
seinällä. Tämä iso vedos Einarin hienosta nuoruusaikojen kuvasta on teetetty
todennäköisesti 1960-luvulla, sillä kuvan takana on tuolloin Hyvinkäällä
toimineen valokuvaliikkeen Foto-Juhanin leima.
Seuraavat kolme valokuvaa on otettu ehkä parikymmentä vuotta
myöhemmin, mutta samalla radalla ollaan lapiot kourassa edelleen. Tulviva Kytäjoki
jätti radan monena keväänä veden alle ja routakin taisi vääntellä radanpohjaa.
Niinpä tässäkin miehet joutuvat oikomaan kiskoja takaisin vaateriin. Kuvaajaa
on vaihdettu kesken työn, jotta Einari on itsekin päässyt kuvaan. Hän on
hattupäinen mies vivun varressa ja toisessa kuvassa tupakki hampaissaan auraa
pitelemässä paidattoman miehen ollessa hevosena.
Rata kulki aivan Kytäjärven pohjoisreunaa pitkin. Tässä nuori poika pyöräilee Kytäjän kartanon tietä. Rata näkyy tien ja järven välissä. Kuuselasta löytynessä Einarin valokuva-albumissa on tämä sama kuva. Sen alla lukee Kytäjän vanhan pajan lähellä. Pyöräilijän nimeä ei mainita.
Tässä kuvassa näkyy – outojen valoilmiöiden lisäksi – juna pysähtyneenä Kytäjän asemalla. Järvi pilkistää taustalla. Nuoriso hengailee asemalla.
Nämä kaksi sotamiestä on kuvattu Kytäjän asemalla vuonna 1928. Vuosiluku selvisi Einarin albumista. Ylempään kuvaan verrattuna kameramies on kääntynyt 180 astetta, ja nyt asemarakennuksen kulman sijaan taustalla näkyy Kytäjän seurahuone. 1950-60 lukujen vaihteessa purettu seurahuone sijaitsi nykyisen padon tienhaaran lähellä. (Aika monissa kuvissa näkyy koiria. Ovatkohan ne kuljeskelleet vapaalla jalalla ympäri kylää, vai onko tuo tuossa isäntänsä seurassa?)
Tässä seurahuone kauempaa kuvattuna. Aikamoinen tyhjä laani on ollut sen edessä, mitä nyt vähän hevoset ovat paskoneet tyhjän täytteeksi. Sahalle asti ulottunut Kytäjärven pääty näkyy oikealla, sillä patoa ei vielä ole olemassa. Asemarakennus on kuvan ulkopuolella vasemmalla.
Einarin albumissa tämän kuvan alle on kirjoitettu Kytäjän motori juna. Herrasmiehen nimeä ei mainita. Wikipedian mukaan Valmetin valmistama Move 21 -dielselmoottoriveturi hankittiin radalle vuonna 1954. Veturi näyttää aika tuliterältä kuvassa (joskin silti rumanpuoleiselta).
Mauno Koskisen kirjoittamassa historiikissa Hyvinkään-Karkkilan rautatie 1911-1961 kerrotaan, että alun perin sotakorvausvientiin tarkoitettua 10 tonnin, 100 hevosvoiman dieselveturia käytettiin vaihtotyössä ja kevyessä linja-ajossa.
Radan varrella on tämänkin raitaessuisen vedennostajan kaivo. Tosin penkasta päätellen isomman kuin Högforsin radan.
Einari Ruusi on saanut 60 vuotta täyttäessään 22.7.1954 onnittelukortin topparoikan naisilta:
Meidän
kakkien Einari verraton, 60 vuotias tänään on. Topparoikan naiset toivottavat
onnea näin miehuusijän saavuttanutta. Helmi + Elvi
Kommentit
Lähetä kommentti