Tämän sivun kuvat ovat painettuja postikortteja. Enimmäkseen tekstittömiä, itselle matkamuistoksi ostettuja siis.
26-vuotias Einari on käynyt Aulangon tornissa 22. elokuuta 1920, kello 2.15. Hänellä on ollut leimasin omaa nimeään varten: Einar Ros.
Saloisjärvi tai Saloistenjärvi on Tammelassa Kanta-Hämeessä. Sitä esittävän kortin ovat lähettäneet Kaksi huliviliä Einarin nimipäivän kunniaksi vuonna 1919.
Mikkelin keskustaa esittävän kortin taakse on kirjoitettu päivämäärä 10.7.27. Se on siis muisto Itä-Suomen autoretkeltä.
Mikkelin Naisvuoren vesitorni on rakennettu vuosina 1911 - 1912. Se on Suomen vanhin säilynyt vesitorni.
Seuraava päivä, seuraava torni. Kortin taakse on kirjoitettu päivämäärä 11.7.27. Kuvassa näkyvä 24-metrinen tiilitorni seisoi Kuopion Puijon mäellä vuodet 1906 - 1963. Tämä järjestyksessä toinen Puijon torni purettiin pois nykyisen 75-metrisen näkötornin valmistuttua.
Soman pienen saaren täytyy olla aivan kaupungin keskustan edustalla, sillä taustalla häämöttää Kuopion tuomiokirkon torni.
Tämän postikortin takana lukee painettuna Savonlinna.
Samalla Itä-Suomen turneella ollaan edelleen. Päivämäärä on 17.7.27 ja paikka Punkaharju.
Harjua pitkin menevä tie.
Värjätty kuva Punkaharjulta.
Kuunvalossa dramaattisesti kylpevää Imatrankoskea esittävän kortin taakse on painettu nimi B. Rontu. Tämä näyttää ennemminkin maalaukselta kuin valokuvalta.
Myös tämän kortin aihe on Imatralta, ja takana lukee B.R. Lieneekö B. Rontu maalari, valokuvaaja vai postikorttien kustantaja?
Terijoen merenrantaa esittävä kuva vielä tähän, niin olemme noudattaneet kesän 1927 autoretken reittiä. Einarin sisarenpoika on luultavasti itse kirjoittanut oman nimensä kortin osoitekenttään: Oiva Pero.
Kangasalan järvimaisemia esittelevät kortit ovat kesän 1929 Länsi-Suomen autoretkeltä. Kummankin taakse on kirjoitettu päivämäärä 15.7.29. Kortit on ostettu samaan aikaan kuin Einarin Rivieran tytöille lähettämä Vehoniemen näkötornia esittävä postikortti.
Seuraavana päivänä on edetty Parkanoon. Siellä saamme ihastella Imatraa vaatimattomampaa koskea sekä vaoille kynnettyä peltoa ja paikallista aidanrakennustaitoa. Einari on kirjoittanut kummankin kuvan taakse Parkano 16.7.29. Kuvat ovat postikortin kokoisia ja korttipahville painettuja, mutta takapuolilla ei ole postikorttimaisia viivoja tai tekstejä.
Pohjanmaan retken muistiinpanoissa ei mainita Kauhajokea, mutta tässä nyt kumminkin on Kauhajoen asema. Siellä on melkein samanlainen Rautatiekirjakaupan kioski kuin on nähty Kauniaistenkin asemalla.
Salminäkymä Paraisten Kuitiasta eli Qvidjasta.
Tässä on näiden korttien pohjoisin maisema. Kajaanin linna ja Ämmänkosken yli menevä puusilta näkyvät kortissa, jonka kustantaja on Axel Eliasson'in Taidekustannusliike, Tukholma.
Toinen kortti saman yhtiön valikoimasta. Saimaan kanavalta on Einarin ottamia kuviakin.
Siinä hiihdellään Salpausselällä Rautatiekirjakauppa O/Y:n kustantamassa kortissa.
Seuraavat kuusi Punkaharjun maisemia esittelevää korttia on luultavasti myyty nippuna. Kaikkien takana lukee Foto: Adam, Viipuri. Jälkipainos kielletään. Toivottavasti kielto ei ulotu tänne internetiin asti.
Koivujen ja mäntyjen viivoittaman maisemakortin taakse on painettu Punkaharju Takaharju. Takaharju oli Lempin kotipaikka.
Punkaharjun maisemat ovat toki hienoja, mutta mielenkiintoisin kuva on tämä, jossa on melko alkeellisen näköinen lossi. Ihan käsipelilläkö tuota köyttä pitää kiskoa, jotta päästäisiin vastarannalle? Se on Tuunaansalmen lossi.
Kaivopuisto talvisaikaan. Einarin työpaikan lähikulmilla ollaan.
Kansallisteatterin edessä on tyhjän näköistä. Aleksis Kivi tuli siihen istuskelemaan vasta vuonna 1939.
Helsingin työväentalo hohtelee Eläintarhanlahtea vasten.
Lopuksi pari taideteosta. Ensimmäinen kortti esittää Gunnar Berndtsonin maalausta, joka nimi on Levähdys markkinamatkalla. Maalaus lepää jossakin Kansallisgallerian varastoissa.
Toinen postikorttinäyte kotimaisesta taiteesta. Tämä on Hjalmar Munsterhjelmin vuonna 1889 maalaama Marraskuun ilta.
26-vuotias Einari on käynyt Aulangon tornissa 22. elokuuta 1920, kello 2.15. Hänellä on ollut leimasin omaa nimeään varten: Einar Ros.
Saloisjärvi tai Saloistenjärvi on Tammelassa Kanta-Hämeessä. Sitä esittävän kortin ovat lähettäneet Kaksi huliviliä Einarin nimipäivän kunniaksi vuonna 1919.
Mikkelin keskustaa esittävän kortin taakse on kirjoitettu päivämäärä 10.7.27. Se on siis muisto Itä-Suomen autoretkeltä.
Mikkelin Naisvuoren vesitorni on rakennettu vuosina 1911 - 1912. Se on Suomen vanhin säilynyt vesitorni.
Seuraava päivä, seuraava torni. Kortin taakse on kirjoitettu päivämäärä 11.7.27. Kuvassa näkyvä 24-metrinen tiilitorni seisoi Kuopion Puijon mäellä vuodet 1906 - 1963. Tämä järjestyksessä toinen Puijon torni purettiin pois nykyisen 75-metrisen näkötornin valmistuttua.
Soman pienen saaren täytyy olla aivan kaupungin keskustan edustalla, sillä taustalla häämöttää Kuopion tuomiokirkon torni.
Tämän postikortin takana lukee painettuna Savonlinna.
Samalla Itä-Suomen turneella ollaan edelleen. Päivämäärä on 17.7.27 ja paikka Punkaharju.
Harjua pitkin menevä tie.
Värjätty kuva Punkaharjulta.
Kuunvalossa dramaattisesti kylpevää Imatrankoskea esittävän kortin taakse on painettu nimi B. Rontu. Tämä näyttää ennemminkin maalaukselta kuin valokuvalta.
Myös tämän kortin aihe on Imatralta, ja takana lukee B.R. Lieneekö B. Rontu maalari, valokuvaaja vai postikorttien kustantaja?
Terijoen merenrantaa esittävä kuva vielä tähän, niin olemme noudattaneet kesän 1927 autoretken reittiä. Einarin sisarenpoika on luultavasti itse kirjoittanut oman nimensä kortin osoitekenttään: Oiva Pero.
Kangasalan järvimaisemia esittelevät kortit ovat kesän 1929 Länsi-Suomen autoretkeltä. Kummankin taakse on kirjoitettu päivämäärä 15.7.29. Kortit on ostettu samaan aikaan kuin Einarin Rivieran tytöille lähettämä Vehoniemen näkötornia esittävä postikortti.
Seuraavana päivänä on edetty Parkanoon. Siellä saamme ihastella Imatraa vaatimattomampaa koskea sekä vaoille kynnettyä peltoa ja paikallista aidanrakennustaitoa. Einari on kirjoittanut kummankin kuvan taakse Parkano 16.7.29. Kuvat ovat postikortin kokoisia ja korttipahville painettuja, mutta takapuolilla ei ole postikorttimaisia viivoja tai tekstejä.
Pohjanmaan retken muistiinpanoissa ei mainita Kauhajokea, mutta tässä nyt kumminkin on Kauhajoen asema. Siellä on melkein samanlainen Rautatiekirjakaupan kioski kuin on nähty Kauniaistenkin asemalla.
Salminäkymä Paraisten Kuitiasta eli Qvidjasta.
Tässä on näiden korttien pohjoisin maisema. Kajaanin linna ja Ämmänkosken yli menevä puusilta näkyvät kortissa, jonka kustantaja on Axel Eliasson'in Taidekustannusliike, Tukholma.
Toinen kortti saman yhtiön valikoimasta. Saimaan kanavalta on Einarin ottamia kuviakin.
Siinä hiihdellään Salpausselällä Rautatiekirjakauppa O/Y:n kustantamassa kortissa.
Seuraavat kuusi Punkaharjun maisemia esittelevää korttia on luultavasti myyty nippuna. Kaikkien takana lukee Foto: Adam, Viipuri. Jälkipainos kielletään. Toivottavasti kielto ei ulotu tänne internetiin asti.
Koivujen ja mäntyjen viivoittaman maisemakortin taakse on painettu Punkaharju Takaharju. Takaharju oli Lempin kotipaikka.
Punkaharjun maisemat ovat toki hienoja, mutta mielenkiintoisin kuva on tämä, jossa on melko alkeellisen näköinen lossi. Ihan käsipelilläkö tuota köyttä pitää kiskoa, jotta päästäisiin vastarannalle? Se on Tuunaansalmen lossi.
Järvi-Suomesta pääkaupunkiin. Tämän kortin aiheena on Eteläsatama talviselta Tähtitorninvuorelta kuvattuna.
Kaivopuisto talvisaikaan. Einarin työpaikan lähikulmilla ollaan.
Kansallisteatterin edessä on tyhjän näköistä. Aleksis Kivi tuli siihen istuskelemaan vasta vuonna 1939.
Helsingin työväentalo hohtelee Eläintarhanlahtea vasten.
Lopuksi pari taideteosta. Ensimmäinen kortti esittää Gunnar Berndtsonin maalausta, joka nimi on Levähdys markkinamatkalla. Maalaus lepää jossakin Kansallisgallerian varastoissa.
Toinen postikorttinäyte kotimaisesta taiteesta. Tämä on Hjalmar Munsterhjelmin vuonna 1889 maalaama Marraskuun ilta.
Kommentit
Lähetä kommentti