43. Mennyttä miestä

Tällä kertaa katselemme enimmäkseen valokuvaamossa otettuja kuvia Einarin tuttavista, joiden nimet eivät ole tiedossa. Osa on paksulle pahville liimattuja käyntikorttikuvia, osa ohuemmalle valokuvapaperille vedostettuja. 


Tämä mies on käynyt Kalle Saukkosen valokuvaamossa Hyvinkäällä. 


Helsinkiläisen Atelier Centralin asiakas. Valokuvataiteen museon Kuka kuvasi? -palvelu kertoo Atelier Centralin toimineen vuosina 1903-1905.


Hattupäinen mies korkeavartisissa nauhakengissä.


Kolme poikaa ja haitari.


Tässä taitaa soitella edellisessä kuvassa nähty raitapaitainen poika.


Tämä näyttää samalta kuin pöydälle asetetun haitarin takana istunut poika. Tukka tosin on tässä vähän lyhyempi.


Lisää musiikkimiehiä, mutta nyt on siirrytty valokuvaamosta ulkoilmaan. Myös kannonnokassa istuvalla trumpetistilla on nilkan yli ulottuvat nauhakengät. Se on selvästi ollut tuon ajan miesten kenkämuotia.


Tämän nuorukaisen takana oleva koivikko on pelkkää kulissia.



Olisiko näissä kahdessa kuvassa sama poika? Aika lailla saman näköisiä ovat.


Tämäkin poika on pannut ykköset päälleen valokuvaamokäyntiä varten.


Ryhdikkään ja itsevarman näköinen nuori mies.


Raitapaitainen mies on käynyt valokuvaamossa ystävänsä kanssa.


Tästä lampaantaljan päällä istuvasta miehestä tuli mieleeni, että voisikohan tämä olla Oskari Pero? Ainakin Urheilulehdessä julkaistuissa kuvissa Oskari on samantyyppinen pitkä ja laiha kuikelo.


Trikkikuva suoraan 1920-luvulta! Harri Kalhan ja Harri Tahvanaisen kirjassa Nimettömät: Kansanvalokuvauksen maaginen maailma on pari vastaavanlaista kuvaa, joiden kerrotaan olevan multifoto- eli peilivalokuvatekniikalla tuotettuja.



Nämä veljekset kuin ilvekset on kuvattu ulkona saman puun vierellä.


Lakkipäinen poika ulkosalla kesäaikaan.


Kolme poikaa samanlaisissa karvalakeissa.


Punakaartilaiset on kuvattu Tampereen Uudessa Valokuva-Atelierissa. Etenkin keskimmäiset ovat tosi nuoren näköisiä.



Nyt on taas mielenkiintoista katsottavaa jalkineosastolla. Tällä sotamiehellä on tavallisten nauhakenkien päällä jonkinlaiset nahkaiset irtosaappaanvarret.


Pistoolikotelotko näillä kahdella on vyöllään? Kumpikin on valmiina vetämään aseet esiin vasemmalla kädellään, jos teet yhdenkin hätiköidyn liikkeen.


Tämä keskimmäinen kaveri on tuttu monesta kuvasta. Hänet on nähty niin Pension Rivieran edessä, Suomenlinnassa kuin Kytäjälläkin. Hänen vierellään seisovat miehet ovat aika samannäköisiä kuin edellisen kuvan pistoolimiehet, varsinkin tuo oikeanpuoleinen.


Tässä vanha tuttumme on siviilikamppeissa vasemmalla.


Tällä nuorella sotamiehellä on oikein nimikin: E. Niemi lukee kuvan alla albumissa.


Sotilas on kavunnut hevosen selkään talvisessa kuvassa.


Tämä univormumies on poliisi. Kypärä ja pamppu sen kertovat, ja napitkin ovat todennäköisesti tinaa. Mutta mikä lieriö hänellä roikkuu olkahihnassa? Ja mitä ovat nuo kaksi vyöhön kiinnitettyä vaaleaa esinettä? Poliisimies on muuten aika samannäköinen kuin Einarin nuoruusvuosien topparoikkakuvasssa vasemmalla seisova kaveri.


Tässä vielä iso joukko menneitä miehiä sahan edustalla. On siellä yksi nainen ja lapsikin. Kyseessä ei ole Kytäjän saha. Ikkunat ovat erilaiset.


Tämä herraseurue lienee kuvattu aivan 1900-luvun alussa, jolloin muhkeat viikset, olkihatut ja kävelykepit olivat vielä muodissa. Mahtaisivatko nämä liittyä jotenkin edellisen kuvan sahalaitokseen? Kumpikin kuva on ollut Einarilla tallessa 24 x 18 cm kokoisena pahville liimattuna vedoksena.

Menneistä herroista puheen ollen, mitä mahtoikaan tapahtua Costille eli Hjalmar Linderin velipuolelle Constantin Linder nuoremmalle? Sille, jonka kanssa Einar Roos poikasena ampui antiikkisella kanuunalla kiven Kytäjärven yli. Hän kuoli tapaturmaisesti 61-vuotiaana syksyllä 1950. Helsingin Sanomat uutisoi kartanonisännän katoamisesta 11.10.1950.


Seuraavana päivänä lehti kertoo Linderin ruumiin löytyneen. Epäselväksi jää miten koiran kävi.







Kommentit