15. 1918 ja 1919

Sisällissodan alkaessa vuoden 1918 alussa Einar Roos oli 23-vuotias, kesällä täyttäisi 24. Eteläsuomalaisena nuorena työväenaatteen miehenä hän olisi hyvinkin ollut potentiaalinen kapinaan osallistuja. Mutta osallistuiko hän siihen?

Aarno Jalonen kertoo blogikirjoituksessaan etsineensä tietoa kytäjäläisten osuudesta Hyvinkäällä vuonna 1918 käytyihin taisteluihin. Hän on löytänyt lyhyen pöytäkirjan Kytäjän työväenkaartin perustamisesta syksyllä 1917. Sen on kirjoittanut Einar Roos. Pöytäkirjassa lukee Jalosen mukaan näin:

Pöytäkirja Kytäjän Työväen Yhdistyksen Wäliaikaisessa kokouksessa joka pidettiin lokakuun 31 pnä 1917. Puhetta johti O. Kivimäki ja kirjurina alla mainittu.

1§

Keskusteltiin Työväenkaarttiin hommasta Kytäjälle. ja Päätettiin se hommata. Ja luettiin Sen sään(nöt?) Julkastuna Lehdestä.

2§

Päätettiin valita kolmehenkinen komitea ja ehdokkaiksi tuli T. Laakso W. Tuominen N. Haapala K. Oksa ja A. Grönros. Enin ääniä sai Toivo Laakso 53 ääntä N. Haapala 53 ja A. Grönros 30 ääntä ja varalle tuli kaksi seuraavaa A. Laakso 28 äänellä K. Oksa 11. W. Tuomiselle 4 ääntä Kokoonkutsujaksi valittiin N. Haapala

Kokouksenpuolesta

Einar Roos

Annetun äänimäärän perusteella kokouksessa on ollut todella paljon väkeä paikalla.

Suomen Ammattijärjestö ja Suomen Sosialidemokraattinen puolue antoivat 20.10.1917 virallisen kehotuksen perustaa työväen järjestökaarteja kaikkialle Suomeen. Kytäjän työväenyhdistys on toiminut tämän kehotuksen mukaisesti ja valinnut komitean hommaamaan järjestökaartia. Kaartien säännöt julkaistiin monessakin työväenlehdessä, esimerkiksi Sosialidemokraatin 26.10.1917 ilmestyneessä numerossa. Sieltä ne on kokouksessa ääneen luettu.

Siinä on kolme aika lailla punakaartilaisen näköistä nuorta miestä. Ja oikeanpuolimmainen on aika lailla Einarin näköinen. Pipoihin on ilmeisesti kiinnitetty jonkinlaiset nauhat tunnukseksi. Ovatkohan pitkät torrakat hurjan näköisine pistimineen valokuvaa varten lainaksi saatua rekvisiittaa?

Einarin papereista löytyy todistus, jonka Hyvinkään valkokaarti on antanut sodan ollessa päättymäisillään 13.5.1918. Einarin asiaa on tutkittu ja hänet on toistaiseksi vapautettu. Valkokaartin korviin ei siis ole kantautunut Einarin tekemisistä kapinakevään aikana mitään raskauttavaa, eikä kenelläkään ole ollut erityistä kaunaa häntä kohtaan.  Noina aikoinahan vähäinenkin syy riitti, jos joku haluttiin lähettää ammuttavaksi tai vankileirille näännytettäväksi.

Todistuksen allekirjoittajaa Otto Kindtiä voisi nimen perusteella epäillä saksalaiseksi, varsinkin kun puolet asiakirjasta on saksaksi. Kyseessä on kuitenkin paikallinen mies. Kirjassa Juuret Hyvinkäällä: kertomuksia ja muistelmia Hyvinkäästä ja hyvinkääläisistä (1978) kirjoitetaan näin:

Vapaussodan alkaessa tammikuussa v. 1918 joutui osa Hyvinkäänkin virkamiehistä, kauppiaista, ym. olemaan olosuhteiden pakosta piilossa punakaartilta. Niinpä mm. Perttulan talossa majaili ajoittain melkoinen miesmäärä. Oli Hyvämäen isäntä Otto Kind, oli Väinö Hj. Siljander, molemmat tosi velikultia.

Aika hyvän maksun on tämä Hyvämäen velikulta Einarilta perinyt todistuksestaan. Paperin kääntöpuolella lukee ”Vastaanotettu 428 mk.” ja Hyvinkään valkokaartin leima. Rahamuseon rahanarvolaskurin mukaan tämä on nykyrahassa noin 153 euroa. 

Kansalaissodan päättymisestä ei mennyt kuin pari kuukautta, kun Einari oli jo päätynyt itsenäisen Suomen sotaväkeen. Sotilaspassista selviää, että hän on astunut palvelukseen 12.7.1918, palvellut telefonistina ja siirretty reserviin 15.10.1919. Passissa mainitaan, että hän on päässyt lomalle 11.-21.1.1919, syynä "taloudelliset asiat".

Armeija-ajoilta on säilynyt lauluvihko, jonka ensimmäiselle aukeamalle Einari on piirtänyt kaksipiippuisen tykin ollessaan vahdissa Terijoella syyskuussa 1919. Muut vihossa mainitut paikat ovat Kivennapa, Joutselkä (kylä Kivennavan pitäjässä), Kaukjärven leiri (tykistön harjoituspaikka Uudellakirkolla), Savelainen tai Savolainen ja Ollila. Joidenkin laulunsanojen perään on kirjattu paikaksi vain ”Rajalla”.  Sanat löytyvät mm. seuraaviin lauluihin: Londonissa, Saksan polkka, Eloni myrskyt, Reppurin laulu, Auran aallot ja Renki-Jussin reisuun lähtö.

Tässä on ryhmäkuva armeija-ajalta. Sen taakse on kirjoitettu Sota Patteri 1919. 96 miestä. Kenttätykistörykmentti 1. 4 Patteri. Terijoki. Jos oikein tunnistan, Einari seisoo toisen rivin keskivaiheilla, vieruskavereitaan pidemmän miehen oikealla puolella. (Einarin pituudeksi mainitaan sotilaspassissa 1 m 63 sm.) Kovasti näkyvät tykkimiehet paukutelleen, kun ei vinttikerroksesta juuri ehjää ikkunalasia löydy.

Tykistö olikin aselaji, johon Einari oli osoittanut taipumusta jo pojankloppina. Väinö Talvion Minun Kytäjäni -kirjan luvussa Einar Roos muistelee Einar Roos muistelee, kuinka hän pikkupoikana kaveerasi Kytäjän kartanon omistaneen ylihovijahtimestari Constantin Linderin Costi-pojan kanssa. Nämä kaksi olivat eräänä kevätpäivänä keksineet testata kartanon pihassa seissyttä Kustaa III:n aikaista pientä tykkiä. He olivat vieneet tykin metsästäjä Peron asunnon rantaan järven pohjoispuolelle, ja Perolta saamansa mustan ruudin ja tulilangan avulla ampuneet sopivan kokoisen pyöreän kiven kanuunan suusta. Kivi oli kovan pamauksen säestämänä lentänyt pitkässä kaaressa järven yli sohjoiselle jäälle lähelle Sipilän rantaa.

Kolmekymmentä vuotta myöhemmin Einari on käynyt Hennalassa punakaartin muistojuhlassa. Sieltä on matkamuistona tällainen pieni pahvinen lätkä.

 < Edellinen      Seuraava >