Kytäjän osuuskaupan hoitaja Väinö Talvio on tullut mainituksi jo aiemminkin. Myös hän harrasti valokuvausta ja selvästikin suuremmalla kunnianhimolla ja taidolla sekä paremmilla välineillä kuin Einari. Talvio on lähettänyt kuviaan aikakauslehtiin ja kilpailuihin. Kansan Kuvalehteen hän on saanut useita otoksiaan ja myös Otavainen-lehdessä ja Valokuvaus-lehdessä on julkaistu Talvion kuvia 1927, 1928 ja 1929. Monet tälle sivulle kokoamistani kuvista saattavat olla Väinö Talvion ottamia.
Tämän kuvan taakse on kirjoitettu jonkun muun kuin Einarin käsialalla Kytäjä, Huokola. Huokola on Osmo Patolinnan piirtämän Kytäjän vanhaa paikannimistöä esittelevän kartan mukaan järven luoteiskulmassa.
Talvikuva on samasta paikkaa, mutta olisiko aiemmalta ajalta, jolloin myllyn taakse ei ole vielä rakennettu sähkölaitosta? Tämänkin kuvan selkäpuolella lukee Kytäjä, Mylly.
Kytäjä, Betlehem lukee tämän kuvan takana. Betlehem on Patolinnan kartan mukaan lähellä myllyä. Sitä vastapäätä kartassa on Jerusalem.
Sauna tai pesuhuone Kytäjärven pohjoislaidalla lähellä kauppaa, on veikkaukseni tästä pytingistä. Kuvan valmistaja on osannut tehdä kuvaan hienon kaarevan ylälaidan.
Kytäjän kauppa järven jäältä kuvattuna. Talvion valtakuntaa siis.
Tästä näemme Einarin omalla käsialalla missä ollaan: Kytäjän osuuskaupan rannassa edelleen.
Vene näyttää melkein samalta kuin edellissessä kuvassa, mutta perälaudassa on pientä eroa. Laiturikaan ei näytä ihan samalta, yhtä kaikki hengenvaaralliselta silti.
Mahdollisesti sama paikka talvisäässä. Joko vesi on noussut rannalle tai sitten vene ja laiturin rähjä ovat päättäneet yhdessä lähteä keskemmäs järveä.
Tyynen järvimaiseman yhteydessä ei ole lisätietoa sijainnista. Väinö Talvion ottama kuva on päässyt Kansan Kuvalehden sivuille vuonna 1928.
Kuvan taakse on kirjoitettu Kytäjä, meijeri. Nyt aletaan olla järven koillislaidalla. Hyvä kaalisato tulossa.
Tämän kuvan taakse on kirjoitetu Kytäjä, saha. Ei tuossa suoranaisesti sahaa näy, vaan kaksi ukkoa ongella Kytäjoella. Jos tuolla taustalla oikeassa laidassa on maantien silta, kuvaajan täytyy olla selkä järveen päin.
Otaksun tämän kuvan olevan suunnilleen samasta kohtaa kuin onkikuva. Kytäjoki tekee mutkan, joka on myöhemmällä ajalla oikaistu. Tämä Väinö Talvion ottama kuva on ollut Kansan Kuvalehden kannessa marraskuussa 1927 nimellä Talvi hiipii niittyojalle.
(Google-kartassa Kytäjokea väitetään Keihäsjoeksi ja oikeaa Keihäsjokea Vantaanjoeksi! Kenelle tästä voi valittaa?? Maanmittauslaitoksen karttaan sentään voi luottaa.)
Tämän kuvan taakse on kirjoitettu vain Kytäjä. Ei kuitenkaan ole vaikeaa tunnistaa, että siinä on Kytäjärven itäranta. Heinäseiväsmeren takana oikeassa laidassa näkyvän ison rakennuksen on pakko olla saha.
Kytäjä, Vähäkylä on kirjoitettu tämän kuvan taakse, tällä kertaa Einarin omalla käsialalla. Olemme siis päässeet jo järven eteläpuolelle, Isostakylästä muutaman askeleen itään päin.
Tässä on kuvapuoli Oiva Peron eno-Einarille toukokuussa 1930 lähettämästä postikortista, jonka tekstipuoli on nähty aiemmin.
Ympärikävelyn päätteeksi keskelle järveä potkukelkan kanssa. Kuvan takana lukee Kytäjä, metsävart Lindgren. Kunnon nahkakintaat Lindgrenillä, ja kätevät ripustuslenkit niissä. Tämä kuva on todennäköisesti Einarin ottama, sillä se on samanlaisella ja -kokoisella paperilla kuin hänen kuvansa yleensä.
Aurinkoisen kevättalven kuvan takana lukee Kytäjä, Härkähaka. En osaa sanoa missä ollaan järveen nähden. Pohjoispuolella varmaan.
Kuluneen ja repeytyneen kuvan takana lukee Kytäjä, Puoliväli. Se on puolessavälissä Suolijärveä. Pojat ovat asettuneet pellolle pituusjärjestykseen.
Tällaisista rinneniitystä tulee minulle aina mieleen Pieni talo preerialla -sarjan tunnari, jossa Ingallsin tyttäret juoksivat niittyä alas. Tuolla poikien takanahan ne Laura ja Mary ovatkin selvästi tulossa...
Tästä kuvasta on teetetty parikymmentä senttiä leveä suurennos, jonka taakse Einari on kirjoittanut Vatsian torppa 1925. Ollaan siis jo Suolijärven pohjoispuolella.
Vielä yksi kuva, jonka aavistelen olevan jonkun muun kuin Einarin ottama. Hyvin samanlainen puintitilanne kuin nelossivun alimmissa kuvissa, mutta tässä on paljon hienostuneempi kompositio kuin Roosilla. Uskon, että Väinö Talvio olisi mielissään, jos lukisi tämän arvioni.
Yllä oleva puintikuva on painettuna 1978 ilmestyneessä Juuret Hyvinkäällä -kirjassa. Kuvan ottajaa ei nimetä, mutta kuvatekstinä lukee Viljan puintia Kytäjän Isossakylässä 1930-luvulla.
Tämän kuvan taakse on kirjoitettu jonkun muun kuin Einarin käsialalla Kytäjä, Huokola. Huokola on Osmo Patolinnan piirtämän Kytäjän vanhaa paikannimistöä esittelevän kartan mukaan järven luoteiskulmassa.
Järven ympäri myötäpäivään edeten tämän kuvan kohta tulee seuraavaksi. Kuvan taakse on kirjoitettu Kytäjä, Mylly. Etupuolen yläreunasta erottaa juuri ja juuri kirjoituksen Kytäjän sähkötehdas, 1926.
Talvikuva on samasta paikkaa, mutta olisiko aiemmalta ajalta, jolloin myllyn taakse ei ole vielä rakennettu sähkölaitosta? Tämänkin kuvan selkäpuolella lukee Kytäjä, Mylly.
Kytäjä, Betlehem lukee tämän kuvan takana. Betlehem on Patolinnan kartan mukaan lähellä myllyä. Sitä vastapäätä kartassa on Jerusalem.
Sauna tai pesuhuone Kytäjärven pohjoislaidalla lähellä kauppaa, on veikkaukseni tästä pytingistä. Kuvan valmistaja on osannut tehdä kuvaan hienon kaarevan ylälaidan.
Kytäjän kauppa järven jäältä kuvattuna. Talvion valtakuntaa siis.
Tästä näemme Einarin omalla käsialalla missä ollaan: Kytäjän osuuskaupan rannassa edelleen.
Vene näyttää melkein samalta kuin edellissessä kuvassa, mutta perälaudassa on pientä eroa. Laiturikaan ei näytä ihan samalta, yhtä kaikki hengenvaaralliselta silti.
Mahdollisesti sama paikka talvisäässä. Joko vesi on noussut rannalle tai sitten vene ja laiturin rähjä ovat päättäneet yhdessä lähteä keskemmäs järveä.
Tyynen järvimaiseman yhteydessä ei ole lisätietoa sijainnista. Väinö Talvion ottama kuva on päässyt Kansan Kuvalehden sivuille vuonna 1928.
Kuvan taakse on kirjoitettu Kytäjä, meijeri. Nyt aletaan olla järven koillislaidalla. Hyvä kaalisato tulossa.
Tämän kuvan taakse on kirjoitetu Kytäjä, saha. Ei tuossa suoranaisesti sahaa näy, vaan kaksi ukkoa ongella Kytäjoella. Jos tuolla taustalla oikeassa laidassa on maantien silta, kuvaajan täytyy olla selkä järveen päin.
Otaksun tämän kuvan olevan suunnilleen samasta kohtaa kuin onkikuva. Kytäjoki tekee mutkan, joka on myöhemmällä ajalla oikaistu. Tämä Väinö Talvion ottama kuva on ollut Kansan Kuvalehden kannessa marraskuussa 1927 nimellä Talvi hiipii niittyojalle.
(Google-kartassa Kytäjokea väitetään Keihäsjoeksi ja oikeaa Keihäsjokea Vantaanjoeksi! Kenelle tästä voi valittaa?? Maanmittauslaitoksen karttaan sentään voi luottaa.)
Tämän kuvan taakse on kirjoitettu vain Kytäjä. Ei kuitenkaan ole vaikeaa tunnistaa, että siinä on Kytäjärven itäranta. Heinäseiväsmeren takana oikeassa laidassa näkyvän ison rakennuksen on pakko olla saha.
Kytäjä, Vähäkylä on kirjoitettu tämän kuvan taakse, tällä kertaa Einarin omalla käsialalla. Olemme siis päässeet jo järven eteläpuolelle, Isostakylästä muutaman askeleen itään päin.
Tässä on kuvapuoli Oiva Peron eno-Einarille toukokuussa 1930 lähettämästä postikortista, jonka tekstipuoli on nähty aiemmin.
Ympärikävelyn päätteeksi keskelle järveä potkukelkan kanssa. Kuvan takana lukee Kytäjä, metsävart Lindgren. Kunnon nahkakintaat Lindgrenillä, ja kätevät ripustuslenkit niissä. Tämä kuva on todennäköisesti Einarin ottama, sillä se on samanlaisella ja -kokoisella paperilla kuin hänen kuvansa yleensä.
Aurinkoisen kevättalven kuvan takana lukee Kytäjä, Härkähaka. En osaa sanoa missä ollaan järveen nähden. Pohjoispuolella varmaan.
Kuluneen ja repeytyneen kuvan takana lukee Kytäjä, Puoliväli. Se on puolessavälissä Suolijärveä. Pojat ovat asettuneet pellolle pituusjärjestykseen.
Tällaisista rinneniitystä tulee minulle aina mieleen Pieni talo preerialla -sarjan tunnari, jossa Ingallsin tyttäret juoksivat niittyä alas. Tuolla poikien takanahan ne Laura ja Mary ovatkin selvästi tulossa...
Tästä kuvasta on teetetty parikymmentä senttiä leveä suurennos, jonka taakse Einari on kirjoittanut Vatsian torppa 1925. Ollaan siis jo Suolijärven pohjoispuolella.
Vielä yksi kuva, jonka aavistelen olevan jonkun muun kuin Einarin ottama. Hyvin samanlainen puintitilanne kuin nelossivun alimmissa kuvissa, mutta tässä on paljon hienostuneempi kompositio kuin Roosilla. Uskon, että Väinö Talvio olisi mielissään, jos lukisi tämän arvioni.
Yllä oleva puintikuva on painettuna 1978 ilmestyneessä Juuret Hyvinkäällä -kirjassa. Kuvan ottajaa ei nimetä, mutta kuvatekstinä lukee Viljan puintia Kytäjän Isossakylässä 1930-luvulla.
Kommentit
Lähetä kommentti