Nyt on niin rennon näköinen tunnelma, että olisiko Pommacia nautittu tässäkin. Yllättävän korkean näköinen huone. Talvipalttooseen pukeutuneen Einarin pään päällä on vinossa oleva kapea taulu ja sen alla jokin pieni, passikuvan kokoinen nelikulmio.
Musiikin kuuntelijat on kuvattu samassa paikassa. Siinä on sama kokardihattuinen kundi kuin edellisessäkin kuvassa ja tapettikin on sama. Mitähän mahtaa soida levylautasella? Hakasalmen huvilan Suruton kaupunki -näyttelyn esite kertoo näin: "Äänilevyjen suosio kasvoi nopeasti 1920-luvulla, ja vuonna 1929 halvat matkagramofonit ja kotimaiset iskelmät synnyttivät Suomessakin suoranaisen gramofonikuumeen." Aikakauden hittejä olivat mm. Puuseppä, Asfalttikukka, Emma, Ali Baba ja Flygar-Valsen.
Vielä kolmas kuva samasta huoneesta.
Mutta ei 1920-luvun lopun Helsingissä tarvitse istua vain kammarissa grammaria kuuntelemassa. Voi lähteä vaikkapa Korkeasaareen!
Sieltä löytyy mm. hirvieläin, jolla on kyllä poron tai metsäpeuran sarvet, mutta turpa näyttää liian suipolta. Sarvipään takana näkyy vuonna 1888 valmistunut keilaratarakennus, jonka on suunnitellut arkkitehti Frithiof Mieritz, jonka isä F.W. Mieritz – arkkitehti hänkin – oli Pension Rivieran rakennuksen suunnittelija.
Eläintarhasta löytyy vieläkin harvinaisempia erikoisuuksia: lokkeja. Voi olla, että ne ovat tässä aitauksessa vain kyläilemässä. (Tosin tässä Korkeasaaren oppaassa vuodelta 1934 mainitaan lokkilammikko.)
Tämä kivitorni on Korkeasaaren vesilinna. Sen kuva löytyy Korkeasaaren, Hylkysaaren ja Palosaaren kulttuuriympäristöselvityksen sivulta 20. Linnanrauniota matkiva vesitorni rakennettiin Korkeasaareen vuonna 1896, samoihin aikoihin kun saarella alkoi eläintarhatoiminta.
Vuonna 1952 vesilinnan ympärille rakennettiin aitaus malaijikarhuille. Näköalapaikkanakin toimineesta vesilinnasta tuli karhujen pesäluola. Malaijikarhujen tarha uudistettiin vuonna 1981 lumileopardien käyttöön. Vesilinna purettiin uudistuksen yhteydessä.
Vesilinnan rakennuspiirustukset löytyvät digitoituina Helsingin kaupunginarkiston tietokannasta.
Tämä kivitorni on Korkeasaaren vesilinna. Sen kuva löytyy Korkeasaaren, Hylkysaaren ja Palosaaren kulttuuriympäristöselvityksen sivulta 20. Linnanrauniota matkiva vesitorni rakennettiin Korkeasaareen vuonna 1896, samoihin aikoihin kun saarella alkoi eläintarhatoiminta.
Vuonna 1952 vesilinnan ympärille rakennettiin aitaus malaijikarhuille. Näköalapaikkanakin toimineesta vesilinnasta tuli karhujen pesäluola. Malaijikarhujen tarha uudistettiin vuonna 1981 lumileopardien käyttöön. Vesilinna purettiin uudistuksen yhteydessä.
Vesilinnan rakennuspiirustukset löytyvät digitoituina Helsingin kaupunginarkiston tietokannasta.
Tässä Einari nojailee aitaan Telakkakadun ja Pursimiehenkadun kulmassa Helsingissä. Taustalla näkyvä Mestaritalo seisoo yhä paikallaan. Fazerin makeistehdas toimi tässä talossa ennen Vaaralaan muuttoaan.
Tämä haaleasävyinen kuva on otettu Tampereella Työväen laulu-, soitto- ja urheilujuhlien aikaan heinäkuussa 1921. Hämeensilta on koristettu juhlan kunniaksi. Onkohan Kytäjän työväenyhdistyksen edustusjoukkue ollut siellä laulamassa, soittamassa ja urheilemassa?
Tampereen työväentalo juhlien aikaan kuvattuna.
Tässä Einari on taas käymässä Tampereella, vähintään parikymmentä vuotta myöhemmin. Taustalla Hämeensillan kulmassa näkyvä Tempo-tavaratalon liiketalo valmistui vuonna 1939.
Tämä haaleasävyinen kuva on otettu Tampereella Työväen laulu-, soitto- ja urheilujuhlien aikaan heinäkuussa 1921. Hämeensilta on koristettu juhlan kunniaksi. Onkohan Kytäjän työväenyhdistyksen edustusjoukkue ollut siellä laulamassa, soittamassa ja urheilemassa?
Tampereen työväentalo juhlien aikaan kuvattuna.
Tässä Einari on taas käymässä Tampereella, vähintään parikymmentä vuotta myöhemmin. Taustalla Hämeensillan kulmassa näkyvä Tempo-tavaratalon liiketalo valmistui vuonna 1939.
Kommentit
Lähetä kommentti